Kun ELY-keskus tiedotti heinäkuussa 2019, että se on hyväksynyt ympäristöministeriöstä saadulla valtuutuksella Purunpään niemen rauhoitushakemuksen, sai päätepisteen vuosikymmeniä kestänyt monivaiheinen kampanjointi Purunpään säilyttämiseksi rakentamattomana luontokeitaana. Parempaa lahjaa ei olisi Kemiössä toimiva luonnonsuojeluyhdistys voinut saada, kun se marraskuussa juhlii 40-vuotista taivaltaan.
Kolmekymmentäneljä vuotta sitten tammikuussa 1985 Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistys havahtui huolestuttavaan suunnitelmaan kaavoittaa 150 kesämökkitonttia rantaan Purunpäässä, Ölmoksessa ja Söljehomneinilla. Hanke tyssäsi kuitenkin valtavaan vastustukseen. Dragsfjärdin kunta, lääninhallitus, Ympäristöministeriö sekä Luonnonsuojeluyhdistyksen keräämä vapaita rantoja puolustava 1858 ihmisen allekirjoittama adressi kumosivat suunnitelman ja Ölmos-Purunpään rantojen suojelu sinetöitiin yksityisenä suojelualueena v. 1990. Alue, joka kapeimmillaan oli noin 100 metrin levyinen mutta keskimäärin 200-300 metriä, rajautui Saaristomeren kansallispuistoon ja oli pinta-alaltaan vajaat 500 hehtaaria. Valtio maksoi korvausta 1,6 miljoonaa euroa rantarakennusoikeuksista ja antoi korvaavaa maata 84 ha. Kaiken kaikkiaan rakentamiselta rauhoittettua rantaa Kemiönsaaren lounaiskulmaan tuli 32 kilometriä, mutta suojelupäätös ei rajoittanut metsätaloutta – lehtoalueita lukuun ottamatta. Avohakkuu oli mahdollista tehdä kymmenen metrin päähän rannan vesirajasta.
Vuonna 2014 hakkuusuunnitelmat Taalintehtaan taajaman lähimetsiin ja vanhoihin rantametsiin Purunpäässä nostivat jälleen tummia pilviä taivaalle. Kemiönsaaren luonto ja kansalaisliike Save Purunpää aloittivat nimien keruun ja vetosivat Purunpään jättämiseksi kokonaan metsätalouden ulkopuolelle. Kansalaisadressiin kertyi lyhyessä ajassa yhteensä 1375 nimeä. Erillisen taiteilija-adressin allekirjoitti 52 merkittävää pääosin suomenruotsalaista kulttuurivaikuttajaa.
Huhtikuussa 2015 Purunpään rantametsien hakkuista oli luovuttu, mutta samalla hakkuiden käynnistyminen toisilla alueilla Purunpäässä ja Ekhamnin luonnonsuojelualuen vieressä havahduttivat. Luonto-Liiton metsäryhmä ja paikalliset aktiivit tulivat paikalle mielenosoitukseen, kun monitoimikone oli hakannut aukoksi 3 hehtaaria Purunpään Trollklintenissä. Hakkuut keskeytyivät puuta ostavan edustajan kanssa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen. Metsäkoneen poistuttua leimikkoalueen sisäpuolelta löytyi mm. erityissuojelua vaativa lahokaviosammal.
Vuonna 2017 Purunpää oli Kemiönsaaren luontoyhdistyksen ehdotuksesta mukana Suomen luonnonsuojeluliiton 100-luontohelmeä-kampanjassa ja tuli myös arvokkaana luontokohteena laajempaan tietoisuuteen.
Elokuussa 2019 seisoi kuutisenkymmentä vierailijaa Konstamfundetin kutsumana rantakalliolla Purunpäässä juhlistamassa 200 hehtaarin kokoista suojelualuetta, jossa metsätalouden harjoittaminen ei enää jatkossa tule olemaan mahdollista. Konstsamfundet sai valtiolta korvausta 615 300 euroa puuston perusteella.
– Tämä näkymä haastaa mielestäni Kolin kansallismaiseman. Kyllä tämä ainakin eteläsuomalaisten kansallismaisemaksi kelpaa, totesi kartanon tilanhoitaja Mikael Jensen Helsingin Sanomien jutussa: ”Yksi Suomen hienoimmista näköalapaikoista sai suojelupäätöksen – Amos Rexin omistaja päätti suojella legendaarisen Purunpäänniemen”! (HS 14.7.2019)
