Tiedotteet ja kannanotot

Kemiönsaaren luonto ry:n kuntavaalitavoitteet 2025

Kemiönsaaren luonto ry on laatinut ympäristötavoitteet Kemiönsaaren tuleville kuntapäättäjille. Tavoitteet pohjautuvat sekä kansainvälisiin ympäristösopimuksiin että kunnan jo tekemiin linjauksiin. Kemiönsaaren kunta on sitoutunut ympäristöohjelmassaan merkittäviin päästövähennyksiin ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Ympäristöohjelman tavoitteena on rikkaan luonnon säilyttäminen ja biologisen monimuotoisuuden vaaliminen. Kunta on myös sitoutunut toimimaan vesiensuojelun puolesta. Kunnan metsäsuunnitelmassa on päätetty suojella vähintään kolmannes kunnan omistamista metsistä.

1. Perustetaan luonnonsuojelualueita

1.1 Vähintään kolmasosalle kunnan omistamista metsistä haetaan luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoituspäätös. 

1.2 Kunnan omistamat rakentamattomat saaret ja luodot (yhteensä 41 ha) suojellaan.

2. Kaavoituksella turvataan arvokkaat luonnonympäristöt

2.1 Kunta turvaa kaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä vapaat rannat, rakentamattomat saaret sekä alle hehtaarin kokoiset luodot. Kunta sisällyttää rakennusjärjestykseensä 20 metrin levyisen rakentamattoman vihervyöhykkeen kaikille rannoille.

2.2 Kaavoituksessa säilytetään laajoja yhtenäisiä luonnonympäristöjä ja täydennysrakentaminen keskitetään jo rakennetuille alueille. Luontoselvityksissä luonnoltaan arvokkaiksi todetut alueet ja uhanalaisten lajien esiintymät huomioidaan kaavoituksessa.

3. Energiapolitiikassa toteutetaan vihreä siirtymä

3.1 Seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä kaikki kunnan ostama energia on uusiutuvaa energiaa, joka täyttää EKO-energian kriteerit tai muut vastaavat vaatimukset.

3.2 Kunta lopettaa runkopuun, lahopuun ja kantojen käytön lämmöntuotannossa.

3.3 Kunta edistää vihreän siirtymän hankkeita, kuten uusiutuvan energian investointeja, mutta hankkeissa tulee huomioida tarkkaan ja kokonaisvaltaisesti ympäristövaikutukset. Aurinkovoimalahankkeiden sijoittelun on oltava hyvin suunniteltua, vastuullista ja kestävää, eikä se saa kohdistua metsämaalle tai monimuotoisesti arvokkaalle alueelle.

3.4 Biokaasun tuotantolaitoksen rakentaminen aloitetaan valtuustokauden aikana.

4. Liikennejärjestelmässä otetaan kestävyysloikka

4.1 Julkinen liikenne on nostettava tasolle, joka mahdollistaa työssäkäynnin ja asiointimatkat Salon ja Turun suuntaan kaikkina päivinä. Bussivuorot on synkronoitava junavuoroihin.

4.2 Toteutetaan Taalintehtaan ja Kärran välinen kevyen liikenteen väylä.

4.3 Kunta edistää aktiivisesti kestäviä ja innovatiivisia liikennepalveluita, kuten saaren sisäistä kutsujoukkoliikennettä tai yhteiskäyttöisiä sähköautoja ja -pyöriä.

4.4 Kunnan hankkimat ja koordinoimat yhteiskäyttöiset (kuntalaisille edulliset) sähköautot ja -pyörät osaksi joukkoliikennettä. Kunnan työntekijät voivat myös käyttää näitä työmatkoihin.

5. Julkisiin hankintoihin vahva ympäristöpainotus

5.1 Kunnan julkisessa ruokailussa vähennetään lihan kulutusta 75 % ja eläinperäisten tuotteiden kulutus puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja korvataan muun muassa kotimaisella kasviproteiinilla. Julkisessa ruokailussa painotetaan kasvis- ja luomuruokaa sekä kotimaista luonnonkalaa.

5.2 Hankinnoille laaditaan selkeät ympäristötavoitteet ja hankintoja priorisoidaan painottamalla hankinnoissa laadullisia tekijöitä. Kunnan hankintaohjeistukseen sisällytetään ympäristölliseen kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät ohjeet, kriteerit ja vaatimukset.

6. Kunta selvittää luontojalanjälkensä ja arvioi päätöstensä ympäristövaikutuksia

6.1 Kunta selvittää luontojalanjälkensä ja ryhtyy arvioimaan päätöstensä ympäristövaikutuksia samaan tapaan kuin päätösten vaikutuksia elinkeinotoimintaan arvioidaan.

7. Kunta vahvistaa ympäristökasvatusta

7.1 Kemiönsaaren kaikki koulut ja päiväkodit liittyvät tulevan valtuustokauden aikana Vihreä lippu -ohjelmaan kunnan kustantamana. Kaikille Kemiönsaaren koululaisille tarjotaan luontokoulupalveluita.

7.2 Aikuisväestön ekososiaalista sivistystä edistetään Kemiönsaaren aikuisopiston kurssitarjonnan kautta. (Kunta mm. kannustaa ja kouluttaa korjaamaan vanhaa uuden hankkimisen sijaan, esimerkiksi talojen perinnekorjausrakentamisen kurssit.)

7.3 Kunnan ympäristöohjelman tavoitteiden toimeenpano ja seuranta varmistetaan kunnan työntekijöiden ympäristöosaamista vahvistamalla vuosittaisilla koulutuksilla.

8. Saaristomerta suojellaan vaikuttavin toimin

8.1 Kunta sitoutuu jatkamaan ja kehittämään Saaristomeri-ohjelman mukaisia toimia vesien tilan parantamiseksi ohjelman pilottikauden jälkeen.

9. Luontohaitat hyvitetään ekologisella kompensaatiolla

9.1 Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Kunta kompensoi aiheuttamansa luontohaitan luonnonsuojelulain mukaisesti joko kunnan omilla mailla tai muualla.

10. Osallisuutta ja viestintää ympäristöasioissa vahvistetaan

10.1 Kunta vahvistaa asukkaiden osallisuutta ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa sekä viestii aktiivisesti kunnan ympäristötavoitteiden toteutumisesta. Kunta viestii aktiivisesti ajankohtaisista paikallisia koskevista ympäristönsuojeluun liittyvistä kysymyksistä.

10.2 Nuorille mahdollisuus tuoda esiin ympäristönäkökulmaa kunnan viestinnässä.

10.3 Kunta tukee taloudellisesti kuntalaisten ja erityisesti nuorten omaehtoista ja konkreettista ympäristötyötä. Perustettava ”nuorten ympäristötoimintatuki” tai “nuorille suunnattu osallistuva luontobudjetointi”. Kriteereinä valinnoissa ympäristö- ja luontovaikuttavuus.

10.4 Järjestetään kuntalaisten ja päättäjien yhteinen vuosittainen luontoulkoilutapahtuma, jossa käsitellään kuntalaisten tärkeitä ympäristöasioita, -ideoita ja merkityksellisiä luontokohteita.

Tiedotteet ja kannanotot

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen Kemiönsaaren kunnan omistamilla taajamien viheralueilla

Avoin kirje Kemiönsaaren kunnalle

Kemiönsaaren luonto ry:n hallitus on lähettänyt 3.2.2025 Kemiönsaaren kunnalle alla olevan kirjeen.


Johdanto

Luontokadon hillintä vaatii laaja-alaisia toimenpiteitä kaikissa ympäristöissä. Tämä on erityisen tärkeää Kemiönsaaressa, jonka luonto on rikasta ja valtakunnallisesti merkittävää. Taalintehdasta pidetään arvokkaiden lajiesiintymien johdosta biodiversiteetin hot spot -alueena Suomessa.

Kemiönsaaren kunta on tähdännyt kuuluvansa Suomen parhaimpien kuntien joukkoon ympäristöasioissa, joten ympäristötyötä tulee jatkuvasti kehittää ja keinovalikoimaa laajentaa. Kemiönsaaren kunnan ympäristöohjelma sisältää monia toimenpiteitä, joilla kunta on sitoutunut edistämään aktiivisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua ja hoitoa. Tähän sisältyy useita taajamien viheralueilla toteutettuvia monimuotoisuuden tilan parantamiseen liittyviä toimenpiteitä koskien esimerkiksi niittyjä, kulttuuriympäristöjä, pölyttäjiä ja niiden elinympäristöjä sekä vieraslajien torjuntaa. Taajamaluonnon villiinnyttäminen on myös yksi Luontoviisaat kunnat -verkoston teemoista.

Kemiönsaaren kunnan omistamilla taajamien viheralueilla on hienot mahdollisuudet jatkaa luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Työ on aloitettu muun muassa Hertsbölentien varrella sijaitsevan monimuotoisuuspuiston, sataman ja liikuntahallin viereisten uusniittyjen sekä varjotäpläkoin niittorajoituskohteiden muodossa. Päättyneessä Helmi-hankkeessa vuorostaan torjuttiin vieraskasveja ja hoidettiin kallioketoja. Näissä töissä kerrytettyjä kokemuksia ja opittuja käytänteitä voi jatkossa hyödyntää muualla. Luontotyö on siis hyvällä alulla ja tukee erinomaisesti kunnan ympäristöohjelman toimeenpanoa.

Tässä kirjeessä esittelemme luontotyön kehittämiskohteita ja käytäntöjen parantamista. Toivottavasti kunnalla on mahdollisuus hyödyntää näitä ajatuksia ideoita. Toivomme myös aktiivista vuoropuhelua Kemiönsaaren Luonto ry:n ja Kemiönsaaren kunnan välillä luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja hoidosta. Yhdessä voimme edistää asioita vahvasti.

Taajamametsät

Tutkimusten mukaan käsittelemättömät metsät koetaan kaikkein vetovoimaisimpina metsinä ja hallitun luonnontilan ylläpito ei häiritse luonnon virkistyskäyttäjiä. Taajamametsät eivät lähtökohtaisesti tarvitse muuta hoitoa kuin liikenneväylien, merkittyjen polkujen tai rakennusten turvallisuus edellyttää. Alikasvosta ja muuta pienpuustoa ei tule tarpeettomasti raivata, sillä metsäluonnon monimuotoisuudelle on tärkeää, että metsässä on kerroksellinen ja vaihteleva rakenne. Lehdoissa ja rantametsissä tämä on erityisen tärkeää.

Lahopuu on keskeinen osa luonnon monimuotoisuutta. Taajamametsissä kuolleet ja kaatuneet puut kannattaa lähtökohtaisesti aina säästää ja jättää ne metsiköihin lahoamaan. Kun väyliä ja reittejä raivataan niille kaatuneista tai niitä uhkaavista puista, niin rungot tulisi vain siirtää syrjään ja jättää maastoon maapuiksi. Suomessa 5 000 eläin-, kasvi- ja sienilajia on riippuvaisia lahopuusta ja sadat lajit ovat uhanalaisia lahopuun vähyyden vuoksi. Lahopuun väheneminen hoitotoimien takia on yksi suurimpia syitä lajiston uhanalaisuudelle.

Jos puistopuita tai muita rakennetun ympäristön puita kaadetaan, niin niitä kannattaisi hyödyntää lahopuina osana rakennetun ympäristön monimuotoisuuden rikastuttamista. Sijoituspaikkoja tähän on monia. Ne sopivat niittyjen, uuselinympäristöjen ja niittorajoituskohteiden viereen siirrettäviksi, sillä monet avomaiden hyönteislajit tarvitset lahopuuta pesä-, suoja- ja talvehtimispaikoiksi. Samoin kunnan ylläpitämiin puistoihin voisi jättää hallitun luonnontilan osia, joihin tällaisia järeitä runkoja voisi siirtää. Monissa Ruotsin kunnissa tämä on jo normaali käytänne ja tapa yleistyy myös Suomessa.

Nurmikot

Tiheästi leikattavat nurmikot ovat elonkirjon näkökulmasta autiomaita, mutta harventamalla leikkuuväliä ja antamalla kasvien kukkia, hoidettavien nurmikkoalueiden monimuotoisuutta voidaan yksinkertaisella tavalla lisätä. Monia nurmikkoalueita ei käytetä lainkaan oleskeluun, joten niissä tämä harvennetun leikkuuvälin malli olisi luonteva ratkaisu. Kun harvennettua leikkuuväliä ryhdyttiin kokeilemaan eräässä Taalintehtaalla sijaitsevassa taloyhtiössä, niin kukkivien kasvien määrä paikalla kohosi yhdessä vuodessa kolmeenkymmeneen.

Nurmikoita ei kannata leikata ennen touko-kesäkuun vaihdetta, sillä voikukat ja Taalintehtaalla kasvavat mukulaleinikit tarjoavat hyönteisille ravintoa toukokuussa, jolloin muita kukkivia kasveja on vielä niukasti. Tämä jälkeen nurmikot voisi leikata seuraavan kerran juhannuksen aikaan, jonka jälkeen nurmikon ruohojen kasvu hidastuu niin, ettei aluetta tarvitse välttämättä leikata ennen kuin syyskuun alussa. Vuosien välillä on lämpötiloista ja sateisuudesta johtuvaa vaihtelua, joten tilannetta tulee tarpeen mukaan seurata.

Nurmikoille, joita ei ole enää välttämätöntä ylläpitää, voisi antaa kehittyä niityn, joka niitettäisiin vain kerran tai kaksi kasvukauden aikana, joista jälkimmäinen kasvien siementen kypsyttyä syksyllä. Tällainen kukkakasvien elvyttäminen edesauttaisi perhosten, mesipistiäisten ja muiden hyönteisten tilannetta. Alueen kehittymistä seuraamalla voidaan myöhemmin ratkaista, tarvitseeko entinen nurmikko muita toimenpiteitä, kuten tiiviin pintamaan raapimista auki ja kotimaisten niittykasvien siementen kylvöä.

Harvennetun nurmikon leikkaamiseen taktiikkaa ja nurmikoiden niityttämistä on otettu enenevissä määrin käyttöön kunnissa eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Turun kaupunki on päättänyt muuttaa 10 hehtaaria nurmikoita niityiksi luontoarvojen lisäämiseksi.

Kemiönsaarella tavataan neidonkieltä, joka on melko harvinainen kasvilaji Suomessa. Taalintehtaan erikoisuus on neljä siitä riippuvaista hyvin harvinaista ja uhanalaista perhoslajia. Neidonkielten leikkaamista kasvukauden aikana tulisi siksi välttää, jotta näiden perhosten toukilla olisi riittävästi ravintoa tarjolla.

Uuselinympäristöt

Uuselinympäristöjä eli esimerkiksi avoimia paahdeympäristöjä, hiekkapohjaisia ketomaisia ympäristöjä tai alusta saakka perustettuja uusniittyjä voidaan perustaa taajamiin monenlaisiin avoimiin ympäristöihin. Verkostona esiintyessään ja kytkeytyessään luonnonympäristöihin ne voivat ylläpitää rikasta eliölajistoa, joka on taantunut perinnebiotooppien ja avoimien alueiden umpeenkasvun seurauksena.

Näitä ympäristöjä voidaan perustaa nykyisille nurmikoille kuorimalla päällimmäinen maan pintakerros tai tuomalla paksu kerros hiekkaa ruderaattialueelle. Suotuisan ja monimuotoisen kasvilajiston aikaan saamiseksi paikalla kannattaa kylvää joko lähialueelta kerättyjä niittykasvien siemeniä tai varmistetusti kotimaista alkuperää olevaa Suomessa luontaisesti esiintyvien niittykasvien ostosiemeniä. Alkuperän varmistaminen on ehdottoman tärkeää, eikä koristekasvien kylväminen ei tule kyseeseen.

Näille paikoille riittää tavallisesti yksi niittokerta syyskuun alussa, mutta jos heinittyminen on kasvukauden aikana voimakasta, niin toinen niittokerta noin kesäkuun puolivälissä voi olla tarpeen. Vuosittainen niitto pitää elinympäristöt avoimina, jolloin myös vaateliaalla kasvilajistolla on mahdollisuus menestystä.
Tällaisia uuselinympäristöjä on perustettu Taalintehtaalla Hertsbölentien varrelle monimuotoisuuspuistoon, Taalintehtaan liikuntahallin viereiselle nurmikenttäalueelle ja uuden vierassataman kohdalle Rantatielle. Ely-keskus on vastannut toistaiseksi monimuotoisuuspuiston hoidosta. Kunta on onnistuneesti hoitanut Rantatien uusniittyä, jonne on kehittynyt monimuotoinen kasvilajisto. Kuitenkin uuden yhteysaluslaiturin pysäköintialueen rakentamisen myötä osa uusniitystä jäi asfaltin alle. Alueen uusniitty perustettiin osin hyvityksenä yhteysaluslaiturin rakentamisesta, joten on valitettavaa, että osa tästä luontohyvityksestä on menetetty. Nyt olisi tärkeää kompensoida tämä menetystä perustamalla uusi niitty jonnekin muualle Taalintehtaalle.

Taalintehtaan liikuntahallin viereen perustettiin pari vuotta sitten pieni hiekkapohjainen keto, joka jäi kuitenkin teknisistä syistä pienemmäksi kuin oli tarkoitus. Sen ympärillä on laaja nurmikkoalue, jota on leikattu tiheästi kesän ajan. Alueella ei kuitenkaan oleskella, joten siinä olisi erinomainen mahdollisuus kehittää koko aluetta monimuotoisuus edellä, joka tukisi tämän pienen niityn luontoarvoja. Uusniityn ympärillä kannattaisi vähintään harventaa leikkuuväliä reippaasti, jotta kasvit ehtisivät kukkimaan ja näin tarjoamaan ravintoa hyönteisille. Tällä hetkellä tilanne on ollut ristiriitainen, sillä samaan aikaan paikalla on yritetty lisätä monimuotoisuutta ja vieressä sitä on nurmikon tiheällä leikkuulla vähennetty. Vuosittainen niitto syksyllä ja niittojätteen pois kerääminen on suositeltava hoitotoimenpide alueelle.

Haitalliset vieraskasvit

Kemiönsaaren taajamissa esiintyy monia haitallisia vieraskasvilajeja, jotka luontoon levitessään vievät kasvutilaa ja valtaavat elinympäristöjä köyhdyttäen näin monimuotoisuutta. Vieraskasvilajeja ovat esimerkiksi jättipalsami, komealupiini, jättiputki, kanadanpiisku, jättitatar, kurtturuusu, kaukasianmaksaruoho, palsternakka ja kiiltotuhkapensas. Näiden lajien esiintymiä on ilmoitettu kunnalle, niitä löytyi Helmi-hankkeen yhteydessä ja niitä on ilmoitettu laji.fi-verkkopalveluun. Vieraskasvien säännölliseen torjuntaan tulisi panostaa ja vieraslajiasetukseen sisältyviä lajeja koskee torjuntavelvoite.

Yksi vieraskasvien leviämisväylä on laittomat puutarhajätteen kaatopaikat, jonne omakotitalojen asukkaat käyvät viemässä luvatta puutarhajätteitään. Niihin tulisi varhaisessa vaiheessa puuttua, sillä esimerkiksi Taalintehtaan Talvitiellä sijaitsevalta kaatopaikalta luontoon on levinnyt vuosien ajan monia vieraskasvilajeja, joiden torjuntatyö on yhä kesken.

Vieraskasvien torjunta saatiin hyvin käyntiin Taalintehtaalla vuosina 2022–23 käynnissä olleessa Helmi-hankkeessa, mutta työn jatko jäi kunnassa avoimeksi. Monet vieraskasvilajit lisääntyvät nopeasti vain pienestä määrästä jäljellä olevasta versosta ja muutamassa vuodessa tilanne voi palata ennalleen. Siksi torjuntatyötä tulisi pitkäjänteisesti jatkaa pysyvien vaikutusten saavuttamiseksi. Systemaattisella otteella työn määrä vähenee vuosi vuodelta.

Lahopuuaidat ja linnunpöntöt

Niittyjen, harvennetun leikkuuvälin nurmikoiden ja hallitun hoitamattomuuden viheralueiden yhteyteen kannattaa perustaa lahopuutarhoja. Tämä tarkoittaa, että alueille jätetään kuolleita puita maahan, jolloin hyönteiset ja sienet saavat niistä kasvupaikkoja. Järeät lahopuut toimivat isoina hyönteishotelleina.

Pienempää kuollutta puuainesta, kuten oksia ja risuja voi kerätä tolppien väliin aidaksi, jolloin ne ovat kootusti samassa paikassa tiiviisti tarjoten eliölajistolle pienelinympäristöjä. Tällaiset lahopuuaidat on perustettu monimuotoisuuspuistoon ja Ruukinpuiston reunaosaan. Myös lehtikehikkoja kannattaisi perustaa, minne syksyllä kerättäisiin puiden lehtiä esimerkiksi kuutiometrin kokoisiin kehikoihin. Ne voisivat tarjota talvehtimispaikkoja selkärangattomille eläimille ja siileille.

Taajamien puihin voisi asentaa lepakonpönttöjä ja lentoaukoltaan isoreikäisiä (ø 4–6 cm) linnunpönttöjä, jotka sopisivat esimerkiksi kulttuuriympäristöissä pesiville, mutta taantuneille käenpiioille ja kottaraisille.

Viestintä

On keskeistä kertoa tehdyistä uusista toimenpiteistä, jotta niiden tavoitteet tulevat asukkaille tutuiksi. Paikallismedia uutisoi mielellään kylien tapahtumista ja uusista avauksista. Kylteillä voidaan ohikulkijoille kertoa, että toiminnassa on kyse luonnon monimuotoisuuden elvyttämistä. Tämä lisää luonnon monimuotoisuuden lisäämisen sosiaalista hyväksyttävyyttä, kun muuttuneista käytännöistä ja uusista ratkaisuista taajamaympäristöissä viestitään ja toimenpiteet perusteella tavoitteen mukaisesti. Taalintehtaalla tällaisia kylttejä on ilahduttavasti jo pystytetty useisiin paikkoihin, joissa esitellään monimuotoisuutta ja sen hoitoa.

Kunnan näyttämä esimerkki taajamaympäristöjen villiinnyttämisessä ja monimuotoistamisessa on tärkeä osoitus paikallisille asukkaille nykyaikaisesta ja ympäristövastuullisesta otteesta  viheralueiden hoidon toteuttamisessa. Kunta voisi järjestää asukkaille tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa edellä esitellyistä ja kunnan käyttöön ottamista ratkaisuista voisi kertoa ja niitä käytännönläheisesti demonstroida. Toimenpiteiden vaikuttavuus ja monimuotoisuutta ylläpitävä verkosto kasvaisi tällä tavoin suuremmaksi.

Tiedotteet ja kannanotot, Uutiset

Unelmasta todeksi: avohakkuistaan tunnettu Kemiönsaari tekee metsäkysymyksessä toiveikkaan suunnanmuutoksen

Kemiönsaaren kunnassa tehtiin historiallinen metsäpäätös, kun kunnan tekninen lautakunta päätti uudesta kunnan metsänhoitosuunnitelmasta kokouksessaan 21. maaliskuuta. Kokouksen äänestyksessä äänin 6-3 voitti Janne Salosen (sit.) vastaesitys, jonka mukaan vähintään 30% kunnan metsistä on suojeltava ja lopuissa metsissä siirrytään jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon. 

Metsäpäätös on sen mukainen, mitä luonnonsuojeluliike on pitänyt Suomessa valtakunnallisesti hyvänä ja kestävänä tasona. 30% suojelutavoite ei ole tuulesta temmattu, vaan sitä edellyttää myös EU:n biodiversiteettistrategia sekä joulukuussa 2022 hyväksytty YK:n biodiversiteettisopimus. Kemiönsaaren päätös osoittaa päättäväisyyttä luontokadon torjunnassa ja tarjoaa pienelle kunnalle ylpeyden aiheen. Etelä-Suomen metsien suojelussa lisähehtaarit ovat tarpeen koska suojeltua metsää on vain muutama prosentti tuottavasta metsämaasta. Päätöksen myötä voidaan odottaa Kemiönsaarella yli sadan hehtaarin metsien suojelua. 

Kunnan metsänhoitosuunnitelmaa on käsitelty viimeiset kaksi vuotta ja sen yhteydessä monet arvokkaat kunnan omistamat metsäkohteet olivat vaarassa joutua hakkuu-uhan alle. Kemiönsaaren luonto ry on ollut mukana tänä talvena rahoittamassa uhattujen kunnan metsien ammattimaisia luontokartoituksia, jotta arvokkaat metsäalueet voitaisiin pelastaa. Kartoitusten perusteella hieman yli 30% kunnan metsistä on lajistoltaan ja monimuotoisuudeltaan sellaisia, jotka tulee jättää täysin metsätalouden ulkopuolelle ja suojella. Kartoituksen aikana tehtiin muun muassa 240 havaintoa 14 uhanalaisesta punaisen listan lajista. Teknisen lautakunnan päätös vähintään 30 %:n metsäosuuden suojelusta vastaa siis hyvin kunnan metsien suojelutarpeisiin. 

Myös Söderlångvikista hyviä uutisia

Vain viikko ennen teknisen lautakunnan kokousta paikallinen Söderlångvikin kartano julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin kartanon uudesta metsästrategiasta. Kartanon tulevaisuuteen katsova metsästrategia, joka ohjaa suuren 7000 hehtaarin metsäalueen metsänhoitoa, on myöskin metsien suojelulle ja jatkuvalle kasvatukselle myönteinen. Kartano perusteli kurssin muutosta ajan hengen mukaiseksi strategian huomioidessa luonnon monimuotoisuuden, hiilensidonnan, matkailun ja yhteiskuntasuhteet. Kemiönsaaren luonto ry on ollut myös keskeisesti vaikuttamassa Söderlångvikin metsälinjausten muuttamiseksi. 

Kemiönsaarella tehdään nyt koko maan mittakaavassa poikkeuksellisen hienoja ja rohkeita metsäpäätöksiä, jotka edustavat todellista suunnanmuutosta. Kemiönsaari on tullut tätä ennen viime vuosina tunnetuksi kiistellyistä ja laajoista avohakkuista.  Kemiönsaarella asukkaiden ja aktiivien pitkäjänteinen työ kahden vuosikymmenen aikana vanhojen metsien sekä lähi- ja retkeilymetsien puolesta tuottaa nyt tulosta. Vuonna 2022 toteutetun kuntalaiskyselyn mukaan suuri enemmistö (82 %) vastanneista kuntalaisista kannatti esimerkiksi metsien suojelua. 

Tästä suunnanmuutoksesta suurin kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat vuosien tai vuosikymmenten aikana toimineet paikallisesti metsien suojelemiseksi ja avohakkuiden rajoittamiseksi. Näihin kuuluvat lukuisat kuntalaiset, vapaa-ajan asukkaat, matkailijat ja kaikki, jotka ovat laittaneet nimensä vetoomukseen tai aloitteeseen, ilmaisseet mielipiteensä sosiaalisessa mediassa tai ottaneet metsien luonto- ja virkistysarvot puheeksi kun siihen on ollut mahdollisuus tai tukeneet Kemiönsaaren luonto ry:n toimintaa. He kaikki ovat uskaltaneet unelmoida, että ehkä vielä joskus myös Kemiönsaarella uskalletaan tehdä päätöksiä, jotka turvaavat hienoja paikallisia ympäristöjä tuleville sukupolville, ja joita päätöksiä voimme ylpeänä pitää hyvänä esimerkkinä muulle Suomelle ja koko maailmalle. Heille kaikille voimme nyt sanoa: me teimme tämän yhdessä.

Suuri kiitos kaikille!

Tiedotteet ja kannanotot, Uutiset

Allekirjoita kuntalaisaloite kunnan metsien suojelemiseksi

Kemiönsaaren kunnan on luovuttava avohakkuista ja suojeltava suojelunarvoiset metsänsä!

Allekirjoita kuntalaisaloite kuntalaisaloite.fi -sivulla:
www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/27535

Kuntalaisaloitteeseen kerätään osallistujia (allekirjoituksia) 20.9. asti.

Kuka voi osallistua aloitteeseen?

Kaikki kunnan jäsenet, myös alle 18-vuotiaat voivat osallistua eli allekirjoittaa aloitteen.

Lisäksi muut kunnan jäsenet kuin asukkaat voivat osallistua aloitteisiin. Kunnan jäseniä ovat asukkaiden lisäksi ne, jotka hallitsevat tai omistavat kunnassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta. Kunnan jäseniä ovat myös yhteisöt, laitokset ja säätiöt, joiden kotipaikka sijaitsee kunnassa.

Kunnan järjestämän palvelun käyttäjät voivat osallistua kyseistä palvelua koskevaan aloitteeseen, vaikka eivät olisi asukkaita kunnassa, jolle aloite on osoitettu.

Aloite avohakkuista luopumiseksi kunnan metsissä

Kemiönsaaren kunnan alueen metsiä on hoidettu viime vuosina valtaosin avohakkuisiin perustavalla jaksollisella metsänkasvatuksella. Sen seurauksena avohakkuut määrittävätkin Kemiönsaaren kunnan maisemaa. Tämä on viime vuosina johtanut monille rakkaiden retkeily-, sienestys-, marjastus- ja metsästysmaastojen heikkenemiseen tai katoamiseen. Myös yhtenäiset metsämaisemat ovat kadonneet ja pirstoutuneet, millä on suuri vaikutus kunnan yleisilmeeseen.

Erityisesti kunnan – siis kaikkien kuntalaisten yhdessä – omistamia metsiä tulisi tämän aloitteen allekirjoittajien mukaan hoitaa siten, että eri metsänkäyttäjien näkökulmat otetaan huomioon. Koska avohakkuut ovat niin yleisiä Kemiönsaarella juuri kunnan omistamissa metsissä tulee nyt pidättäytyä avohakkuista kokonaan metsäluonnon kokonaistilanteen parantamiseksi. Metsien käytössä puuntuotanto ei saa enää olla ainoa vaihtoehto, vaan käytössä tulee huomioida myös luonnon monimuotoisuus ja ilmastovaikutukset, unohtamatta metsien virkistyskäytön arvoa.

Me aloitteen allekirjoittaneet vaadimme, että metsien arvot ja niiden tulevaisuus turvataan. Ehdotamme kuntalaisaloitteellamme, että:
1) avohakkuista luovutaan Kemiönsaaren kunnan omistamissa metsissä kokonaan
2) kunnan omistamissa metsissä siirrytään luontoarvot huomioivaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon
3) luontoarvoiltaan korkeat suojelunarvoiset kunnan omistamat metsäalueet suojellaan kokonaan esimerkiksi Metso-ohjelman kautta tai perustamalla yksityisen suojelualueen.

Tausta ja perustelut:
Kemiönsaaren kunta omistaa tällä hetkellä yli 400 hehtaaria metsää. Kunnan metsien käytössä monien kuntalaisten, kesäasukkaiden ja matkailijoiden näkökulma on unohtumassa.

Vuoden 2021 luonnoksessa kunnan metsähoitosuunnitelmaksi avohakkuita suunniteltiin yli kymmenelle prosentille kunnan metsäalueista tulevan vuosikymmenen aikana, joka johtaisi kunnan metsien puuston reiluun vähenemiseen. Kunnan metsät muuttuisivat lähivuosina hiiltä sitovasta hiilinielusta reiluksi hiilipäästöjen lähteeksi ja kiihdyttäisivät näin ilmastonmuutosta.

Uhanalaisille metsälajeille vanhempia metsiä nakertavat hakkuut ovat erityisesti Etelä-Suomessa metsälajiston ensisijainen uhanalaistumisen – siis luontokadon – syy. Tutkimustulokset Suomesta ja muista Pohjoismaista osoittavat yksiselitteisesti, että avohakkuista luopuminen suuremmalla metsäpinta-alalla edistäisi uhanalaisten metsälajien selviytymistä.

Monimuotoisissa metsissä retkeily tuottaa myös tutkimusten mukaan merkittäviä terveyshyötyjä. Metsien luontoarvojen ja samalla retkeilymaastojen sekä sieni- ja marjapaikkoja turvaaminen on hyödyksi myös Kemiönsaarella asuvien ja vierailevien ihmisten hyvinvoinnille ja matkailuelinkeinolle. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen metsähoito on pitkällä aikavälillä metsänomistajalle jopa kannattavampaa kuin avohakkuisiin perustava jatkollinen kasvatus, muun muassa koska kulut metsänomistajalle alenevat merkittävästi.

Allekirjoita kuntalaisaloite:
www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/27535

Tiedotteet ja kannanotot, Uutiset

KEMIÖNSAAREN MAHDOLLISTA NOUSTA YMPÄRISTÖASIOIDEN EDELLÄKÄVIJÄKSI -TÄLLÄ KERTAA OIKEASTI

Kemiönsaaren kunta valmistelee uutta ympäristöohjelmaa ja kunta on tehnyt asukkaille, vapaa-ajan asukkaille, yrittäjille, yhdistyksille ja muille sidosryhmille verkkokyselyn aiheesta.

Parhaimmillaan uusi ympäristöohjelma voi viedä monipuolisen saaristokuntamme kestävän kehityksen edelläkävijäksi ja mallioppilaaksi Suomessa. Kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ympäristöohjelma huomioisi monipuolisesti luonnon ympäristön, rakennetun ympäristön sekä vesistöt.

Vaarana kuitenkin on, että uusi ympäristöohjelma ei huomioi ympäristönäkökulmia riittävän monipuolisesta ja läpileikkaavasti. Tämä olisi suuri menetys Kemiönsaaren luonnolle ja asukkaille. Ympäristöohjelma voi pahimmillaan jäädä tyhjänpäiväiseksi julistukseksi, jossa tavoitteet ja ajatukset ovat kauniita ja kunnianhimoisia, mutta ohjelma on sisältä ontto ja päältäkin torso. 

Ympäristöohjelmassa tuleekin kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi huomioida ohjelman edistymisen seuranta ja arviointi ja ohjelmassa tulee olla selkeitä välitavoitteita ja raportointivelvollisuuksia. Toteuttamista tulee myös valvoa ja ohjelman tulee velvoittaa kaikkia kunnan toimialoja. Lisäksi ympäristöohjelman tulee sisältää ohjaustoimia kunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden, kuten yritysten päästöjen ja ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.

Ohjelman tulee olla riittävän kokonaisvaltainen ja sen tulee käsitellä aihekokonaisuuksia ainakin energiaratkaisujen, liikenteen, maatalouden päästöjen, metsien käytön, vesistöjen päästöjen ja tilan, jätehuollon, maankäytön ja kaavoituksen, rakentamisen, kiertotalouden, koulutuksen, julkisten hankintojen ja palveluiden osalta.

Ympäristöohjelmaa laadittaessa on erittäin tärkeää, että kunta huomioi kuntalaisten mielipiteen. Luonto ry:n aloitteesta kunta on ottanut kuntalaisten osallistamisen erittäin hyvin huomioon järjestämällä avoimen verkkokyselyn kaikille kuntalaisille ympäristöohjelmasta. Kunta järjesti myös kirjastoissa neljä tilaisuutta, joissa apua haluavat tai tarvitsevat pystyivät osallistumaan kyselyyn. Lisäksi kunta on luvannut järjestää avoimen keskustelu- ja kuulemistilaisuuden. Onkin hyvin tärkeää, että kuntalaisten mielipide tulee todella näkyviin ympäristöohjelmassa. Verkkokyselyn vastausten arvioinnin onkin oltava läpinäkyvää. Näin on myös kunnan puolesta luvattu toimia, mikä ei aina ole ollut itsestäänselvyys.

Kemiönsaaren luonto ry pitää myös erittäin tärkeänä, että ympäristöohjelma tehdään asiantuntijavetoisesti ja ohjelmassa kuullaan eri ympäristöalojen asiantuntijoita. Mallia voi ottaa muilta toimijoilta. Tutustumisen arvoisia ympäristöohjelmia löytyy esimerkiksi Iin kunnalta ja Lahden kaupungilta. Hyviä esimerkkejä saaristokuntien kunnianhimoisista ympäristöohjelmista löytyy myös ulkomailta mm. Espanjan Hierrosta, Etelä-Korean Jejusta ja Tanskan Samsøsta.

Kemiönsaaren luonto ry toivoo, että Kemiönsaari voisi uuden ympäristöohjelman myötä inspiroida myös muita pienempiä ja suurempiakin kuntia ja toimia omalla esimerkillään edelläkävijänä ympäristöasioissa. Uusi ympäristöohjelma voisi ehdottomasti olla imago- ja vetovoimatekijä kunnalle.

Tällä hetkellä kuvasto, jota valtakunnan mediassa näemme kunnastamme on valitettavan karu, mutta todellinen. Avohakkuut hallitsevat maisemaa ja vesistöt ovat sinileväpuuroa. Tähän on tultava muutos ja kunnan on toimittava vahvana veturina ja esimerkin näyttäjänä muutoksessa.

Kemiönsaaren luonto ry haluaa myös painottaa vahvasti, että teknisen lautakunnan tilaamaa uutta metsäsuunnitelmaa ei missään nimessä voida hyväksyä, ennen kuin kunnan uusi ohjaava ja velvoittava ympäristöohjelma on laadittu ja hyväksytty. Asiat tulee tässäkin tapauksessa tehdä oikeassa järjestyksessä.

Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin luonnon ja ympäristön kantokyvystä. Tutkijoiden mukaan olemme viimeinen sukupolvi, joka voi torjua katastrofaalisen ilmastokriisin ja luontokadon. Myös Kemiönsaarella esiintyviä luontotyyppejä ja lajistoa uhkaavat ympäristönmuutokset ja ihmistoiminnan laajamittaiset vaikutukset, joten asia koskee myös Kemiönsaaren kuntaa. Pienelläkin toimijalla on vaikutusta, varsinkin jos päästöt ovat kokoon nähden suuret.

Kannustamme lämpimästi kaikkia kuntalaisia, vapaa-ajan asukkaita, yhdistyksiä ja yrittäjiä vastaamaan kyselyyn, joka sulkeutuu 15.3. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10-15 minuuttia. Haluamme Kemiönsaaren kunnassa nähdä vahvempia ilmastokriisiä ja luontokatoa torjuvia toimia kunnassa, sekä uskottavaa näkymää kestävämmän tulevaisuuden ja ympäristöasioiden edistämiseksi.

Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/E9F9E44F36F83B6F

Alta löydät Kemiönsaaren luonto ry:n mielipiteet verkkokyselyn avokysymyksiin.

– Ville Laitinen, puheenjohtaja
Kemiönsaaren luonto ry:n hallitus

KEMIÖNSAAREN LUONTO RY:N KOMMENTTEJA KUNNAN VERKKOKYSELYYN YMPÄRISTÖOHJELMASTA

Kannustamme lämpimästi kaikkia vastaamaan kyselyyn, joka sulkeutuu 15.3.

Kyselyn “rasti ruutuun osioissa” voit painottaa eri kysymyksiä omien arvojesi mukaisesti. Toivomme erityisesti, että kunnalle menee vahva viesti metsiensuojelun, ilmastotoimien, vesistöjen ja maankäytön suunnittelun osalta. 

Olemme keränneet alle ideoita tuiki tärkeiden avovastausten inspiraatioksi. Näitä voi käyttää, muunnella tai kirjoittaa toisia mieleen tulevia asioita. Tärkeintä on, että luonnon ja ympäristön puolustajien ääni kuuluu kunnan suuntaan.

Tässä vielä linkki kyselyyn, joiden avokysymyksiin alla olevat kohdat viittaavat: https://link.webropolsurveys.com/S/E9F9E44F36F83B6F

AVOIMET KYSYMYKSET

3. Kemiönsaaren luonnonympäristön tila ja sen tulevaisuus

Oletko huolissasi Kemiönsaaren luonnonympäristön tilasta ja sen tulevaisuudesta? (Voit halutessasi perustella miksi)

Huolta aiheuttavat nyt:

Kemiönsaarella huolta aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden hiilinielujen hupeneminen. Valtavia avohakkuita näkee kaikkialla saarta ja jopa ulkosaaristoa myöten. Jäljellä olevat “metsät” ovat hyvin voimaperäisesti käsiteltyjä puupeltoja, joista luonnon monimuotoisuus on huvennut. Tasaisin väliajoin valtakunnankin medioissa nousee Kemiönsaaren valtavat avohakkuut kuviin ja otsikoihin, kun mediaan tarvitaan varoittavia esimerkkitapauksia Etelä-Suomesta. Tämä tuskin tekee hyvää kunnan imagolle ja toivottavasti se ymmärretään myös kunnassa. Kunnan on toimittavat aktiivisesti vahvana veturina ja esimerkin näyttäjän muutoksessa ja vaadittava kestävyyttä kaikilta kunnan toimijoilta.

Jäljellä olevissa luonnontilaisissa metsissä on lajisto, mm. linnusto huvennut ja yksipuolistunut ja yhä useampi laji on uhanalainen ja niitä tapaa metsissä harvemmin. 

Haitalliset vieraslajit kukoistavat ympäri pääsaarta ja ulkosaaristoa, mikä heikentää maaseudun ja saariston lajien elinolosuhteita ja selviytymistä muuttuvassa maisemassa.

Kesällä vesistöt ovat pahimmillaan sinileväpuuroa, koska maa- ja metsätalous kuormittavat herkkää sokkeloista saaristovesistöämme.

Rakentamattomia saaria ja rantoja on koko ajan vähemmän, vaikka kunta voisi helpostikin kaavoituksella vaikuttaa ympäristöasioihin. 

Huoli tulevaisuudesta:

Kun tämä on ympäristön nykyinen tila, on vaikea toivoa tulevaisuudelta parempaa. Erityisen suurta huolta ja epäluottamusta tulevaisuuteen aiheuttavat kunnan ja kunnassa olevien suurten maanomistajien ja toimijoiden väheksyvä suhtautuminen ympäristöasioita kohtaan. Kunta ei myöskään ole ottanut aktiivista roolia ympäristön tilan parantamiseksi tai asioihin puuttumiseksi.

Tähän uusi ympäristöohjelma voisi kuitenkin tuoda muutoksen! Erityisesti, mikäli ohjelma laaditaan asiantuntijavetoisesti ja ohjelmaan tulee kunnianhimoiset tavoitteet, tarkat mittarit sekä seuranta- ja arviointityökalut. Ympäristöohjelman tulee ehdottomasti osallistaa ja velvoittaa kaikkia kunnan yksiköitä. Muussa tapauksessa asiat tulevat jatkumaan kuten ennen. Kemiönsaaren on luovuttava ala-arvoisesta/keskinkertaisesta ja ryhdyttävä edelläkävijäksi!

10. Luettele enintään kolme ympäristönäkökohtaa tai luontokohdetta, joihin olet erityisen tyytyväinen tänä päivänä. (max 500 merkkiä)

Esimerkit osoittavat, että kunnassa on mahdollista toteuttaa merkittäviä toimia luontokadon ja ilmastokriisin torjumiseksi, joita ympäristöstrategian tulisi lisätä. Kemiönsaaren kunta voi näiden tekojen myötä muuttua houkuttelevammaksi ympäristöksi sekä yrityksille että asukkaille.

Hyviä esimerkkejä, joista voi valita pyydetyt 3: 

  • Purunpään metsien suojelu
  • Örö ja luontomatkailu
  • Kullan ja Stormossenin suojelualueet ja niiden ennallistaminen
  • Sjölaxin luomutilan luonnonlaidunten laidunhoito 
  • Taalintehtaan luontopolut ja Senatsberget
  • Saaristomeren kansallispuisto; yhtenäiset suojelualueet pinnan alla ja päällä, vieraslajien torjunta ja perinnemaisemien hoito

11. Luettele enintään kolme asiaa, joita sinun mielestäsi tulisi kehittää ympäristöasioiden hoidossa, fyysisessä luonnonympäristössä ja joihin kunnan tulisi panostaa lähivuosina.

Asioita, joista voi ammentaa ja ehdottaa pyydetyt kolme. 

  • maankäytön suunnittelussa luonnon monimuotoisuuden suojelu, ilmasto ja luonnonvarojen ylikulutuksen välttäminen tulisi olla ohjaavia periaatteita. Maankäytön suunnittelun tulee olla ympäristöstrategian ydinkysymyksiä. 
  • Kunta panostaa kestävän kehityksen osaamisen luomiseksi ja vahvistamiseksi (esim. luontoarvot huomioiva jatkuvan kasvatuksen metsätalous, energia- ja kiertotalous, ravinneviisas viljely jne.)
  • Kunta suojelee pysyvästi ja lakisääteisesti vähintään 30 % metsistään ja luopuu avohakkuista talouskäytössä olevista metsistä. Metsäsuunnitelmissa tehdään linjaus, jonka mukaan säästetään lahopuu, ojituksia ei tehdä, puuston erirakenteisuutta ja sekapuustoisuutta suositaan. Kunta kannustaa metsänomistajia edistämään metsien suojelua saarella.
  • Kunnan puistoalueita muutetaan niityiksi ja kedoiksi, niihin jätetään kuolleita puita lahopuiksi, vierasperäisiä istutuskasveja korvataan kotimaisilla kasveilla ja suositaan hallittua hoitomattomuutta, joka hyödyttää luonnon monimuotoisuutta.
  • Kaavoituksella turvataan rakentamattomia saariston rantoja. Väli- ja ulkosaariston rannat muodostavat kansainvälisesti merkittävimmän luontoarvon Kemiönsaarella. Vapaa-ajan asutuksen rantarakentaminen kaventaa luonnon monimuotoisuutta saaristossa ja lisää häiriötä. 
  • Arvokkaat perinneympäristöt otetaan hoidon piiriin niiden monimuotoisuusarvojen säilyttämiseksi.
  • Sähkön- ja lämmöntuotannossa koko kunnan alueella luovutaan fossiilisista polttoaineista vuoteen 2025 mennessä ja vähennetään riippuvuutta polttoon perustuvista teknologioista. Kunnan lämpövoimaloissa ei polteta runkopuuta, lahopuuta, keloja tai kantoja energiaksi. Liikenteessä ja maataloudessa fossiilisista polttoaineista luovutaan 2035 mennessä. 
  • Kunta tekee aurinko- ja tuulivoimaselvityksen, jossa tavoitteena on edistää hyväksyttävällä tavalla aurinkosähköä ja -lämpöä, biokaasua sekä tuulivoimaa tavalla, joka turvaa luontoarvot sekä paikallisen hyväksyttävyyden. 
  • Kunta asettaa kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet materiaalin, veden ja energian osalta
  • Kunta luo ohjaustoimia kuntalaisten ja muiden toimijoiden (ml. yritykset) hiilinegatiivisuuteen siirtymiseksi mm. viestinnän, koulutuksen, tukien ja ympäristökasvatuksen keinoin.
  • Julkisissa hankinnoissa ja palveluissa ympäristöasiat nostetaan tärkeimmäksi kriteeriksi.

13. Mikäli vastasit, että ”tavoitteen asettelussa on kehitettävää”, mikä olisi sanallisesti paremmin muotoiltu päätavoite? 
(500 merkkiä)

  1. Ilmastotavoitteelle tarvitaan vertailuvuosi. Kunnan tulee pyrkiä hiilinegatiivisuuteen – hiilensidonnan tulee ylittää päästöt kunnan alueella viim. 2030. Kompensaatiota ei tarvita. Kunnan tulisi esim. irtautua fossiilisista polttoaineista lämmityksessä 2025 mennessä ja liikenteessä 2035 mennessä.
  2. Luontokadon pysäyttäminen kunnassa on tärkeä. Tarkentaa miten sitä mitataan ja miten konkreettisesti edistetään.
  3. Kunnan vesistöjen tila kehittyy parempaa kohti 2025 mennessä ja on hyvä viimeistään 2035.
14. Sana on vapaa! (500 merkkiä)

Alla esimerkkejä, joista voit valita mieleisesi:

  • Ympäristöohjelma on tärkeä työkalu kunnan kestävän tulevaisuuden, ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin, elinkeinojen takaamisen sekä kunnan imagon kannalta. Siksi on hyvin tärkeää, että ympäristöohjelman on tehty asiantuntijavetoisesti.
  • Tähän kyselyyn ei ollut mahdollista antaa ideoita, mutta mallia voi ottaa esim. Iin kunnan ja Lahden kaupungin ympäristöohjelmista.
  • Olen mielelläni kommentoimassa ohjelmaluonnosta varhaisessa vaiheessa!
  • Edelläkävijyyttä ja kunnianhimoa ympäristöohjelmaan!
  • Tutkijoiden mukaan olemme viimeinen sukupolvi, joka voi torjua katastrofaalisen ilmastokriisin ja luontokadon. 
  • Kemiönsaarella esiintyviä luontotyyppejä ja lajistoa uhkaavat ympäristönmuutokset ja ihmistoiminnan laajamittaiset vaikutukset, joten asia koskee myös Kemiönsaaren kuntaa. 
  • Kemiönsaari voi inspiroida muita toimimaan ja toimia edelläkävijänä – kuten monet muutkin saari- ja saaristokunnat ovat toimineet maailmanlaajuisesti (esim. Espanjan Hierro, Etelä-Korean Jeju ja Tanskan Samsø). 
  • Johdonmukainen kestävän kehityksen näkökulma ei kuitenkaan vielä näy tai vaikuta Kemiönsaaren kunnassa riittävällä tavalla. Tähän ympäristöstrategian tulee tuoda muutos. Kemiönsaari edelläkävijäksi!

Kiitos, että vastaat kyselyyn! 

Tiedotteet ja kannanotot

Kemiönsaaren kunnan ympäristöohjelman päivitys

Kemiönsaaren kunnan päättäjille ja tekniselle lautakunnalle

Vetoomus

Kemiönsaaren kunta on päivittämässä ympäristöohjelmaansa vuoden 2021 aikana. Ympäristöohjelman päivitys tulisi tehdä kuntalaisia, kunnan alueella toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä sekä muita sidosryhmiä kuunnellen, toteuttamalla ohjelma osallistavalla suunnittelulla. Osallistavan suunnittelun tavoite on lisätä kansalaisaktiivisuutta, kuunnella ja kuunnella kansalaisia ja heidän tarpeitaan sekä saada konkreettisia toimia aikaiseksi. Tällöin Kemiönsaaren ympäristöohjelma sisältäisi kolme pääkohtaa:

  1. Ympäristöstrategiaosion
  2. Ympäristön tila tavoitteet
  3. Konkreettiset toimenpiteet

Hyvänä toteutustapana voisi käyttää aikaisemmin maakuntatasolla tehtyjä ympäristöohjelmia, kuten Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa, jossa on strategia, tavoitteet ja toimenpiteet ovat määriteltynä ja listattuna. Kyseiset ohjelmat toteutettiin valtion alueellisen ympäristöhallinnon vetäminä yhdessä alueen eri intressitahojen kanssa.  Lisäksi esimerkiksi Salossa ympäristöohjelma toteutettiin osallistavana prosessina.

Osallistavan suunnittelun tuomat hyödyt ympäristöohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa Kemiönsaaren kunnalle:

  1. Laajempi ja yhtenäisempi näkemys elinympäristön, luonnonympäristön ja ympäristönsuojelun kehittämiseksi Kemiönsaarella.
  2. Vuorovaikutteisuuden lisääminen ympäristöasioiden hoidossa kunnan, kansalaisten ja sidosryhmien välillä ja kesken.
  3. Yhteistyöverkoston rakentuminen ja paikallisen aktiivisuuden lisääntyminen ympäristöasioissa
  4. Valtion harkinnanvaraisten avustusten (Itämeri-ohjelma rahat)  ja EU-kehittämisrahojen (Leader ja Make-rahat) haun ja rahoituspäätösten helpottuminen, kun tiettyjä toimenpiteitä on mainittu yhdessä hyväksytetyssä ja virallisessa asiakirjassa.
  5. Ympäristön tilan parantamisen siirtäminen paikalliselle tasolle.

Edellä mainitut seikat tukisivat myös valtion ympäristöhallinnon strategiaa ympäristöasioiden siirtämiseksi lähellä paikallista toimintaa. 

Kimitoöns Natur rf/Kemiönsaaren luonto ry esittää, että Kemiönsaaren kunta laatisi ympäristöohjelman osallistavana suunnitteluna.

15.02.2021   Kimitoöns Natur rf / Kemiönsaaren luonto ry  

Ritva Kovalainen, puheenjohtaja 

Miia Jylhä, varapuheenjohtaja

Metsä, Tiedotteet ja kannanotot

Kirkon on varjeltava metsiemme elonkirjoa

16.2.2021

Vetoomus Kemiönsaaren evankelis-luterilaisen seurakunnan päätöksentekijöillle

Kirkon on varjeltava metsiemme elonkirjoa ja tehtävä osansa luontokadon pysäyttämiseksi

Kansalaiset ovat oppineet luottamaan ja turvautumaan kirkkoon ja luontoon etenkin vaikeina aikoina. Luonto on osoittautunut erityisen tärkeäksi pandemian aikana. Olemme kuitenkin hämmentyneitä siitä, miten seurakunta on avohakannut vanhoja metsiään sen sijaan, että olisi vaalinut niiden monimuotoista luontoa. 

Suomessa kaikki metsät, joita ei ole kaavoitettu johonkin käyttöön tai suojeltu, luokitellaan talousmetsiksi, ja niiden arvo nähdään sen mukaisesti vain taloudellisen hyödyn kohteina.  Metsät ovat kuitenkin ennen kaikkea eläviä ekosysteemejä, joissa elää lukematon määrä niihin sopeutuneita lajeja.  

Ihmiskunnan suurimpia kysymyksiä on, miten kykenemme hillitsemään eliölajien kirjon hupenemista ja ilmastonmuutosta. Suuri osa Suomen metsälajeista ja -luontotyypeistä on uhanalaistunut metsien hoidon ja hakkuiden seurauksena. Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen, ja luonto köyhtyy edelleen.  Arvioiduista 22 000 lajista 11,9% on uhanalaisia, mikä tarkoittaa metsälajeista 833 lajia.  ​Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi (SYKE) 

On erittäin huolestuttavaa, että YK:n vuoden 2011 biodiversiteettisopimuksen 17 %:n suojelutavoite vuoteen 2020 mennessä ei toteutunut. Myös kirkon on tärkeä ottaa huomioon, että EU:n uusi biodiversiteettistrategia sisältää 30 %:n suojelutavoitteen, josta 10 % olisi ns. tiukkaa suojelua. ​https://www.luonnontila.fi/toimintaohjelma/biodiversiteettisopimus/aichi-tavoitteet

Lisäksi ​YK:lle on tulossa uusi biodiversiteettisopimus, joka sekin pitää sisällään 30 %:n suojelutavoitteen, mutta sopimuksen laatiminen on koronan takia viivästynyt.

Kirkkon metsiä hoidetaan yleisesti metsänhoitoyhdistysten laatimien metsänhoitosuunnitelmien mukaan. Niissä vanhemmat metsät määritellään pääsääntöisesti uudistettavaksi ”hakkuukypsinä”, vaikka niiden säilyttäminen olisi juuri nyt, –hälyyttävän luontokadon uhan alla–,  äärimmäisen tärkeää. Vaikka 60-100-vuotiaita puita pidetään metsätaloudessa uudistuskypsinä, eivät ne sen ikäisinä ole edes luontaisen elinkaarensa puolivälissä. Männyt eläisivät Etelä-Suomessa 300-500-vuotiaiksi,  kuuset 200-400-vuotiaiksi ja koivut, raidat ja haavat 150-200-vuotiaiksi. Vanhat ja kuolleet puut ylläpitävät runsasta eliölajistoa, joka niiden puuttuessa häviää ja on jo osittain hävinnyt kokonaan maastamme.

Seurakunnat eivät aina kartoituta metsiensä luontoarvoja asiantuntevilla tahoilla, mikä johtaa uhanalaisten lajien vaarantumiseen ja niiden elinympäristöjen tuhoutumiseen hakkuissa. Päättäjillä on vähintäänkin moraalinen velvollisuus olla selvillä päätöstensä vaikutuksista. On myös hyvä tietää, että metsänhoitosuunnitelman voi vapaasti tilata useilta eri toimijoilta. Sitä voidaan myös muuttaa kesken sopimuskauden, jos saadaan uutta tietoa uhanalaisista luontotyypeistä ja lajeista. 

Avohakkuu on yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuutta köyhdyttävistä tekijöistä ja ilmaston kannalta vahingollisin tapa käsitellä metsiä. Myös monet ihmiset kärsivät avohakkuista henkisesti ja 70 prosenttia suomalaisista ei hyväksy avohakkuita. ​https://docplayer.fi/11124072-Suomen-metsat-ja-metsa-politiikka-kansalaisten-nakemyksia.html

Metsä on elämän lähde ja kehto. Vuosisatojen kokemus on opettanut meille täällä, että ihmisen suhde metsään ei ole markkinasuhde eikä ensi sijassa hyötysuhde. Ihmisen suhde metsään on syvä riippuvuussuhde. Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen Helsingin tuomiokirkon kryptassa 27.10.2018. 

Luontokato on tosiasia ja aikamme sen hillitsemiseksi on käymässä vähiin. Jopa aivan tavalliset metsälajit ovat uhanalaistuneet. Emme voi järkyttymättä seurata sivusta tätä kehitystä, jonka arvaamattomat seuraukset lapsemme joutuvat kohtaamaan.  

Kirkon täytyy yhteisönämme kantaa vastuunsa ja olla elämän suojelemisen puolella! 

KAKSI BIODIVERSITEETIN KANNALTA TÄRKEÄÄ SEURAKUNNAN OMISTAMAA 

METSÄALUETTA

Kemiönsaaren seurakunta omistaa kaksi metsäaluetta, joiden suojelu kokonaisuudessaan olisi nyt ensiarvoisen tärkeää. Luonnontilaisia alueita ei Kemiönsaarella ole juurikaan, mutta jos säilytämme jo varttuneet talousmetsät ja niihin kytköksissä olevat suot ehjinä kokonaisuuksina, on olemassa edellytykset luonnon tilan paranemiseen ja lajistolliseen runsastumiseen. Mutta jos nämä varttuneet metsät hakataan, menetetään seuraavaksi sadaksi vuodeksi niiden hyvässä vauhdissa oleva monimuotoisuuskehitys ja sen jälkeen luonnon palautuminen voi olla jo liian myöhäistä. 

BOTTENLÖSPOTTEN

Vetoamme  seurakuntaan, että se suojelisi toistaiseksi avohakkuilta säilyneen osan Bottenlöspottenin suo- ja metsäalueesta. Alue on kooltaa 60 hehtaaria olisi ainutlaatuinen kokonaisuus Västanfjärdissä, jossa metsiä ei ole juurikaan suojeltu. Bottelöspotten on paikoitellen erämainen, pieniä lampia, soita, kallioita ja järeitäkin puita sisältävä satumainen metsä. Kirkon omistaman palstan pohjoisosan avohakattu osa on puolestaan esimerkki siitä, millaiseksi se muuttuisi metsänhoidollisten toimenpiteiden myötä. Metsän pienet piirteet ja lukuisten lajien elinympäristöt tuohoutuisivat täysin. 

Suojeltuna se toimisi luonnon monimuotoisuden keitaana ja myös upeana virkistysalueena aivan Lammalan läheisyydessä. 

Bottenlöspottenissa on: 

  1. metsäistä kalliota
  2. puustoinen suo
  3. metsäisiä suon reunoja
  4. pienvesien lähimetsiä 
  5. rimpinen neva
  6. vanhaa kallionlakimännikköä
  7. pieni lampi kallion laella 
  8. jyrkänteitä
  9. keloja ja maapuita siellä täällä
  10. vanhan metsän indikaattorilaji männynkääpä 
  11. rämeitä ja nevoja
  12. rämeet ovat ojittamattomia
  13. rämeen puusto on luonnontilaisen kaltaista
  14. järeitä vanhoja ylispuita sekä lahopuuta 
  15. avoimen nevan keskellä suolampi ja sen ympärillä rimpiä
  16. puro, joka laskee nevasta etelän suuntaan
  17. mäntyvaltaista karua kangasta ja avokallioita
  18. vanhoja, yli 100-vuotiaita puita 
  19. pienipiirteisestä ja vaihtelevaa topografiaa. 

KRÅKVIKIN METSÄ 

Kråkvikin metsän tekee luonnon kirjon säilymisen kannalta erityisen arvokkaaksi sen laajuus, 49 hehtaaria ja se, että se rajautuu n. 350 hehtaarin kokoiseen jo olemassa olevaan suojelualuekokonaisuuteen. Luontokadon estäminen onnistuu vain, mikäli kykenemme luomaan riittävän isoja suojelualueita riittävässä määrin. Ekosysteemien köyhtymiseen johtaa elinympäristöjen sirpaloituminen ja kutistuminen. Stormossenin alueella on mahdollista useiden eri tahojen yhteisillä ponnistuksilla vastustaa tätä köyhtymiskehitystä ja saada luonto elpymään, meidän kaikkien, mutta ennen kaikkea lastemme eduksi. 

Valtio ja Koneen Säätiö ovat jo panostaneet merkittävästi tähän saaristoluonnon moni-ilmeisen luontosaarekkeen suojelemiseen ja siihen kytkeytyy jo myös pieni seurakunnan omistama maa-alue. Olemme myös vedonneet kuntaan, jotta se omalta osaltaan osallistuisi näihin luontotalkoisiin ja nyt toivomme, että myös seurakunta olisi mukana tässä yhteisen unelman toetuttamisessa.

Kråkvikissa on

  1. vanhoja kalliomänniköitä
  2. tuoreen ja kuivahkon kankaan mäntymetsiä
  3. koivumetsiä
  4. pieniä ojittamattomia rämeitä ja nevalaikkuja
  5. ojanvarsinotkelma (entinen puro)
  6. sekapuustoisia rinnemetsiä
  7. vanhoja mäntyjä kallioalueilla
  8. luontaisesti muodostunutta alikasvosta 
  9. lahopuuta on vähän
  10. joitakin tuulenkaatoja ja keloja.

Metsillä tärkeä rooli biodiversiteetti- ja ilmastokriisin aikaan

Rauhassa varttunut metsä vanhoine puineen ja lahopuineen on paras ympäristö uhanalaisten lintujen, sammalien, jäkälien ja muiden eliölajien säilymiselle. Yksi tehokkaimmista keinoista turvata metsien monimuotoisuus on siis vaalia varttuvia metsiä ja jättää ne hakkuiden ja muiden metsänkäsittelytoimenpiteiden ulkopuolelle kokonaan.  Vanhat metsät ja metsät hiilivarastoina ovat kirkon aarteita.

Kirkon tulee elää todeksi oma julistuksensa ja ekologinen tieto. Minkä teemme metsille, teemme itsellemme. Kirkon ja sen seurakuntien ekologisella vastuulla on painavat hengelliset ja teologiset perustelut.  Rakkaus ja vastuumme ulottuu myös tuleviin ihmisiin ja kaikkiin lajeihin. Evankeliumi tulee julistaa ”kaikelle luodulle” (Mark. 16:15). Kirkon ympäristödiplomin perusteluista löytyy lisää näkökulmia siitä, mitä ekologinen vastuu tarkoittaa.

Vetoamme, että toimitte seurakunnassa yhteiskuntamme ja tulevien sukupolvien parhaaksi vaalien kirkon metsiä ja niiden monimuotoisuutta nykyisen ekologisen tiedon pohjalta. Kirkolla ja sen seurakunnilla on suuri mahdollisuus ja vielä suurempi velvollisuus omalta osaltaan turvata elintärkeä monimuotoinen metsäluontomme. Se on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta, jonka viisaan vaalimisen olemme luottaneet teidän käsiinne. Luomisuskosta nousee vakava kehotus suhtautua kunnioittavasti ja rakkaudella luontoon, josta ja jossa ihmisen on elettävä.

Vetoamme Bottenlöspottenin ja Kråkvikin metsien puolesta!

Kemiönsaaren luonto ry 

Ritva Kovalainen, puheenjohtaja ja Miia Jylhä, varapuheenjohtaja

Meidän metsämme kansalaisliike

Paula Lönnemo ja. Hanna Jyske 

KUVAT: PANU KUNTTU

Metsä, Tiedotteet ja kannanotot

Esitys Kemiönsaaren kunnan metsänhoidon strategiaksi

Kemiönsaaren luonto ry esittää, että: 

1) Kunnan metsäsuunnitelmassa painopisteeksi asetetaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.  

  • Arvokkaat elinympäristöt, avainbiotoopit, uhanalaisten lajien esiintymät ja rantametsät säilytetään koskemattomina. 
  • Lahopuu jätetään turvaamaan lajiston säilymistä metsäluonnossa.
  • Talousmetsiin jätetään pysyviä säästöpuita. 
  • Kantoja ei korjata. 
  • Kunnostus- ja täydennysojituksista luovutaan. 
  • Hakkuita ei tehdä loppukevään ja kesän aikana lintujen pesinnän turvaamiseksi.
  • Lehtipuustoa ei raivata tarpeettomasti pois hakkuiden yhteydessä. 

2) Monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kunnan omistamissa metsissä ei tehdä avohakkuita. www.jatkuvakasvatus.fi.

  • Kunta siirtyy jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon eli metsän jatkuvaan kasvatukseen, jolloin metsän hiilensidonta ja maaperän hiilivarasto jatkuu metsän käsittelystä huolimatta, kun taas avohakkualasta tulee hiilen päästölähde 15–20 vuodeksi. 
  • Myös metsänhoitokulut vähenevät noin 1500-2000 euroa hehtaarilla. 

Palveluita tarjoavat mm. Arvometsä Oy www.arvometsa.fi. Innofor Oy www.innofor.fi ja Metsätietopalvelu Silmu Oy www.metsatietosilmu.fi.

  • Hakkuut tehdään pääosin poimintahakkuina ja puu myydään tukkina, jonka hinta on kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna. 
  • Pienaukkoja tai suojus- tai siemenpuuhakkuita tehdään, kun se on metsän  rakennevaihtelun luomisen kannalta järkevää. 
  • Metsä säilytetään erirakenteisena ja se uudistuu luontaisesti. 

3) Kunta toteuttaa lakisääteisiä velvollisuuksia edistää luonnonsuojelua

  • Kunnan metsäomaisuudesta toteutetaan uusi luonnonarvokartoitus, jolla päivitetään vuonna 2009 tehty kartoitus.
  • Suojellaan Metso-ohjelmassa luonnon arvoltaan merkittävät tai muiden suojelualueiden lähellä sijaitsevat kohteet, jotka tukevat monimuotoisuuden säilymistä. 

4) Kunta tiedottaa avoimesti metsistään, niiden hoidosta ja suojelusta

  • Kunnan kotisivuille sivuille luodaan sivu, jolla kerrotaan kunnan metsäomaisuudesta ja sen käsittelyssä käytettävistä periaatteista ja mahdollisista luonnon arvoista. 
Tiedotteet ja kannanotot

Esitys Kemiönsaaren kunnan omistaman metsäalueen suojelemiseksi

Esitys 12 ha:n suojelemisesta palstoilla 322-493-5-60 ja 322-493-6-25 

Metsät ja suot ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen ja sen kanssa käsi kädessä kulkevan monimuotoisuuden vähenemisen torjumisen kanssa. Seuraavat kymmen vuotta ratkaisevat pystymmekö kääntämään kehityksen suuntaa. YK on nostanut tavoitettaan maa-alueiden suojelemisesta sukupuuttoaallon torjumiseksi peräti 30 prosenttiin maapinta-alasta aiemmasta 17 prosentista. Ongelma johon jokaisella sektorilla tulisi vakavasti puuttua, ei siis ole mittakaavaltaan pieni.  

Lukuisat yksityiset ihmiset ja yhteisöt Kemiönsaarella ovat suojelleet metsiään yhteiseksi hyväksemme ja myös kunnan tulisi kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Parhaiten monimuotoisuutta vaalitaan suojelemalla mahdollisimman suuria yhtenäisiä alueita tai alueiden verkostoja, joissa alati muutoksessa olevassa metsäluonnossa syntyy katkeamatta kullekin lajille sopivia elinolosuhteita. 

Kemiönsaarelle on syntynyt  2010 luvulla useiden tahojen päätöksellä noin 350 hehtaarin kokoinen suojelualue, joka nyt rauhoituksen ja ennallistamisen myötä voi kehittyä monimuotoiseksi luontokeitaaksi. Kokonaisuuteen kuuluvat valtion Stormossenin ja Kivarnäsin suojelualueet, sekä yksityiset Erkasin, Labbnäsin ja Kullan luonnonsuojelualueet. 

Kemiönsaaren Luonto ry ehdottaa, että kunnan omistamien suojelualueeseen rajautuvien Lillträskin palstojen arvokkaimmat alueet suojellaan Metso-ohjelmassa. Suojelu tukisi olemassa-olevan suojelualueen luontoarvoja, mutta yhtenäisillä ja laajoilla suojelualueilla on merkitystä myös virkistyskäytölle. 

Metsäasiantuntija Panu Kuntun (MMT) esittämä 12 hehtaarin kokoinen rajaus (sininen viiva kartalla) sisältää luonnon arvoltaan parhaiten säilyneet alueet kyseisillä kiinteistöillä. Alueella on havaittu muun muassa vanhojen metsien harvinainen lintulaji pohjantikka sekä useita vanhan metsän ilmentäjälajeja (rusokääpä, karhunkääpä ja männynkääpä).

Kunta saisi täyden puuston ja maapohjan arvoon perustuvan taloudellisen korvauksen mikäli se myy alueet valtiolle Metso-ohjelmassa suojeltavaksi. Jos metsä jää suojelualueena kunnan omaisuudeksi maksaa valtio 50 % korvauksen.

Vuonna on 2021 valtiovallan tavoitteena Varsinais-Suomessa suojella Metso-ohjelmassa metsiä 450 hehtaaria. 

Tiedotteet ja kannanotot

Avoin kirje Kemiönsaaren kunnalle

Kemiönsaaren Luonto ry pyytää kunnalta Eko-loogista ohjelman loppuraporttia sekä uuden ympäristöohjelman ripeää käynnistämistä

Kemiönsaaren kunnan ympäristöohjelma Eko-loogista on saavuttanut tavoitevuotensa. Ohjelma sisälsi toimenpiteitä vuosille 2010-2020. Useiden ohjelman tavoitteiden kohdalla seurantaa on määritelty tehtäväksi osana kunnan toimintakertomuksia, mutta ainakaan kuntalaisille julkaistuissa tilinpäätöksissä aiheen käsittely ei ole riittävän yksityiskohtaista ohjelman toteutumisen seuraamiseksi. Niistä löytyvien tietojen pohjalta on kuitenkin selvää, että kaikkiin ohjelman tavoitteisiin ei ole päästy.

Toteutettuja toimenpiteitä tarkasteltava avoimesti

Kemiönsaaren Luonto toivoo kunnan tuottavan raportin Eko-loogista ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hyviä saavutuksia ja parannuksia ympäristön tilassa on syytä juhlia. Niitä asioita, jotka eivät ole edenneet tavoitteiden mukaisesti, on tärkeää tarkastella avoimesti ja rehellisesti: miksi tavoitteisiin ei päästy? Mitä asioita tulee kehittää, jotta tarvittavissa muutoksissa onnistutaan?

Yhdistys toivoo vastauksia ja julkista keskustelua esimerkiksi ilmastotavoitteisiin liittyen. Ohjelmaan on kirjattu: ”Ilmastoon vaikuttavien päästöjen taso selvitetään vuoteen 2012 mennessä ja jatkossa päästöjä pienennetään vuosittain. Vähennystavoitteesta päätetään viimeistään vuonna 2012.” Onko kunnalle luotu ohjelmassa mainittu päästötasokartoitus ja ilmastotavoitteet? Näistä tulisi viestiä näkyvästi, niihin tulisi sitoutua ja houkutella myös kaikki kuntalaiset mukaan kriittisen tärkeään ilmastotyöhön.

Kemiönsaari tarvitsee uuden tiekartan ympäristötyöhön

Samalla yhdistys odottaa kunnalta ripeitä toimia uusien ympäristötavoitteiden määrittelyyn ja konkreettisen tiekartan laadintaan. Kymmenen vuotta sitten julkaistussa ohjelmassa tavoitetaso on rohkeasta otsikosta huolimatta monissa ratkaisevissa asioissa hyvin vaatimaton, tai puuttuu kokonaan. Ekosysteemin koko toimintaa uhkaavan ja dramaattisesti kiihtyvän eliökadon pysäyttämiseksi ohjelmassa ei ollut lainkaan suoria toimenpiteitä tai tavoitteita esimerkiksi suojellun metsäpinta-alan määräksi. Kunnan omistamien metsien osalta ohjelmassa listataan keinoiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle vain ”Yhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa liittyen polkuihin ja vaellusreitteihin. Investoinnit hankevaroin.”

Ehkä seuraavassa ohjelmassa meidän ei tarvitse edellisen tavoin pyrkiä olemaan ”Suomen parhaita”, mutta tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit elinympäristöjen suojelun, kiertotalouden mukaisten toimintatapojen ja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi tulee asettaa määrätietoisesti luonnon kantokyvyn rajoja kunnioittaen.

 2.11.2020 Kemiönsaarella

Kemiönsaaren Luonto ry  | [email protected]

Ritva Kovalainen pj.

Miia Jylhä varapj.